Atari ja Jeff Minter yhteen sopii – Akka Arrh PSVR 2:lla
Kylmien säiden paluun myötä on helpompaa laittaa VR-lasit päähän ja tutkia pitkästä aikaa PSVR 2:n tarjontaa. Olen ollut kiinnostunut Llamasoftin peleistä pitkään, olen vain ollut täysin käsi niitä pelatessa ja koen ne vähän uhkaavana vaikeustasoltaan. Yllätin itseni läpäisemällä Llamasoftin kehittämän Akka Arrhin, joka oli alunperin Atarin arcadepeli, jota ei koskaan julkaistu saadessaan huonoa palautetta testausvaiheessa. Ei mikään ihme, hieman pelattuani alkuperäistä prototyyppiä Atari 50 -juhlakokoelmassa, oli kokemus hieman karu, vaikka pelissä olikin mielenkiintoisia elementtejä. Onneksi Llamasoftin Jeff Minter loihti tuohon prototyyppiin perustuen oikein maukkaan arcadepelin tuttuun Jeff Minter -tyyliin.
Pelaaja ohjaa ruudun keskellä olevaa turrettia ja ampuu kohti tulevia vihollisia. Tähdätä voi mihin suuntaan tahansa, muuten pelaaja ei voi liikkua. Pelissä ammutaan pommeja ja luoteja – pommeista lähtee paineaalto pitkin pelialuetta, jolla saa tuhottua tietyntyyppisiä vihollisia. Tästä alkaa pisteiden comboilu, joka päättyy pelaajan saadessa osuman tai ampuessaan toisen pommin. Comboa ylläpidetään ampumalla vihollisia luodeilla ja näistä osumista voi myös lähteä aaltoja. Tärkeä elementti on myös alakerta. Jokaisen tason alapuolella pelaaja näkee elämänsä, joihin viholliset voivat päästä käsiksi koskettaessaan turrettia. Pelaajan täytyy hypätä alakertaan siivoamaan viholliset pois. Alakerrassa turretista lähtee automaattisesti luoteja, eikä pommeja voi tiputella.
Akka Arrhin tasot ovat todella monipuolisia ja on yksinkertaiseksi arcadepeliksi todella vaihteleva. Joissakin tasoissa pommeista lähtevät aallot kestävät pidempään, toisissa se häviää heti. Samassa tasossa olevilla eri alueilla pommit käyttäytyvät eri tavoilla. Koskettaessaan räjähdysaaltoa jotkut viholliset tuhoavat hetkeksi alueen pois ruudulta. Strategiaa pommien ja luotien käytössä on syytä miettiä. Olin yhdessä tasossa jumissa parikin tuntia täysin väärästä lähestymistavasta, kunnes tajusin käyttää aivojani.
Peli on Llamasoftin tyyliin hyvin abstrakti ja psykedeelinen. Kaikki viholliset koostuvat yksinkertaisista värikkäistä muodoista ja niistä oppii tunnistamaan nopeasti, miten eri viholliset tulevat reagoimaan pommien paineaaltoihin ja luoteihin. Äänien ja räjähdyseffektien sinfoniassa pelikokemuksesta tulee hyvin meditatiivinen, erityisesti VR-lasit päässä, joka on paras tapa kokea Akka Arrh. Minua se ainakin auttaa keskittymään paremmin pelin hektiseen toimintaan. Toisaalta Akka Arrh on tuntunut helpommalta peliltä kuin aikaisemmin pelaamani Space Giraffe tai TxK, joten kyseessä ei ole sadistisinta Llamasoftia.
Akka Arrh on yksi harvoista PS5-peleistä, joissa kosketuslevy on ollut minulla raskaassa käytössä. Tähtäimen liikuttaminen tuntuu paljon paremmalta kosketuslevyllä, kuin liikuttaminen ohjainsauvalla tai ristinäppäimillä. Peli on todella nopeatempoinen ja paikoin sekava, enkä voisi kuvitella selviäväni ilman kosketuslevyä.