Betoniviidakon kutsu – Tokyo Jungle (PS3)
Pyyhin PS3:sta pölyt pois Tokyo Junglen kummiteltua mielessäni jostain syystä.
Sen sijaan että pyörittäisiin tyypillisessä post-apokalyptisissa meiningeissä, jossa ihmiskunnan rippeet juonittelevat toisiaan vastaan, Tokyo Junglessa ihmiskunta on kadonnut ja eläimet ovat ottaneet Tokion haltuun. Tavoite on selviytyä, lisääntyä ja siirtää geenit seuraavalle sukupolvelle niin pitkään kuin pystyy.
Pelissä pääsee pelaamaan kymmeniä eri elukoita, jotka jakaantuvat laiduntajiin ja saalistajiin. Laiduntajat syövät kasveja ja hedelmiä, saalistajat luonnollisesti toisia eläimiä. Syöminen onkin oleellisin aspekti pelissä, pelaajan pitää huolehtia nälkämittarista, joka laskee jatkuvasti alaspäin. Laiduntajat ovat pääosin heikompia kuin saalistajat, karkuunjuoksu on varteenotettava vaihtoehto kohdatessa susilauman tai krokotiilejä. Poikkeuksiakin on, kengurulla saa nyrkkeiltyä karvakamuja hyvin pataan. Norsut ja isommat tömistelijät on parasta jättää rauhaan.
Kontrollit ovat kaikilla eläimillä samat, mutta liikkumisnopeus ja hyökkäys vaihtelevat. Neliöstä hyökkää, ja R1:stä saa tehtyä tehokkaamman hyökkäyksen, jos vastustajan ylle esiintyy hampaanjälkien ikoni. Ikoni ilmestyy joko ollessa tarpeeksi kauan eläimen lähellä tai tehdessään tarpeeksi vahinkoa perushyökkäyksellä. Oikealla ohjaustatilla saa tehtyä väistöliikkeitä, joka kuluttaa kestävyysmittaria souls-pelien tapaan.
Syöminen ei pelkästään pelasta eläintä nälältä, vaan kalorimäärän noustessa eläimen arvo nousee. Arvolla on kolme tasoa: aloittelija, konkari ja johtaja. Arvot vaikuttavat, kuinka tasokkaan naaraan kanssa pääsee tekemään seuraavaa sukupolvea - pelaajan eläin on aina koiras. Naaraiden arvot jakautuvat epätoivoisiin, keskitasoon sekä alfaan. Kummankin vanhemman arvo vaikuttaa seuraavaan sukupolven pesueen kokoon sekä kuinka paljon elämä, kestävyys ja nälkä kehittyvät ylöspäin. Tokio jakautuu muutamaan alueeseen, joissa jokaisessa on neljä merkkauspaikkaa - nämä merkattuaan saa alueen haltuun ja pääsee käyttämään alueella olevia pesiä. Pesää käytetään nukkumiseen ja paritteluun, jotta saa siirrettyä geeninsä seuraavalle sukupolvelle, jota pelaaja siirtyy ohjaamaan. Sukupolven vaihtuessa edellistä vallattua aluetta ei pääse merkkaamaan, vaan joutuu lähtemään toisille alueille. Eläimen arvo myös nollaantuu. Pelaaja saa yhtä monta yritystä, kuin yhden sukupolven pesueessa sattuu olemaan pentuja. Pesueen jäsenet voivat silti päästä hengestään taisteluissa toisten eläinten toimesta.
Eläinjengit täyttävät Tokion satunnaisesti ja sääolosuhteet myöskin vaihtelevat sateesta helteeseen tehden jokaisesta pelikerrasta erilaisen. Tietyt eläimet näyttäisivät suosivan tiettyjä alueita, pohjoisessa olevissa alueissa näkee enemmän isompia ja eksoottisia eläimiä, aloitusalueella Shibuyan asemalla ei koiraan tai kissaan kummoisempaan törmää.
Olosuhteista pahin on saastuneisuus. Tämän levitessä alueelle ruutuun ilmestyy myrkyllisyysmittari, joka noustessa sataan alkaa nakertaa pelaajalta elämää pois. Saastuneisuus vaikuttaa myös veteen, kasveihin ja eläinten raatoihin. Nälkiintyneenä joutuu tällaisessa tilanteessa tekemään kovia valintoja, täysi nälkämittari vai myrkytys huonoa lihaa syödessä?
Eläinten hyökkäystä, puolustusta jne saa myös nostettua pukemalla vaatteita päälle. Vaatteet täytyy ensin löytää pelimaailmasta, jonka jälkeen niitä saa vapaasti ostaa päävalikosta. Vaatteet ovat näin käytettävissä heti uuden peliyrityksen alusta asti.
Pelitiloja on kaksi, selviytyminen ja tarina. Selviytymistä voi pitää päämoodina, antaen koko pelialueen seikkailtavaksi, kun taas tarinatilassa keskitytään muutamaan esirakennettuun tehtävään ja näyttävät samalla hauskan pienen tarinan eri eläimiin liittyen. Tarinan kentät pitää avata keräämällä arkistoon lehtileikkeitä ja muita tekstejä selviytymistilassa, jotka samalla avaavat maailman nykytilan taustoja.
Selviytymistila tarjoaa pelaajalle jatkuvasti eri haasteita tehtäväksi. Pelissä aikaa mitataan vuosissa ja tiettyjen ikävuosien välillä avautuu haasteita - haasteisiin kuuluu mm vihollisen kaatamista, sukupolven vaihtoa ja alueiden valloittamista. Näitä ei ole pakko tehdä, mutta näistä saa pisteitä ja antavat bonuksia elämään, kestävyyteen ja nälkään.
Pelissä riittää paljon tekemistä, olen saanut avattua vasta muutaman eläimen pelattavaksi, mutta välillä samoilla kaduilla pyöriminen saattaa tuntua puuduttavalta. Toisaalta pelin rakenne ja roguelike-henkisyys sopii lyhyempiinkin pelisessioihin.
Jokainen vihollisen kaato, alueiden valloitus, haasteiden suorittaminen ja sukupolven vaihdos antaa pelaajalle pisteitä. Kilpailuhenkisille ihmisille pisteiden haaliminen tarjoaa varmasti hyvän lisän - Tokyo Junglen pistetilastot ovat vieläkin ylhäällä ja yllätyksekseni muutamat kymmenet ihmiset pelaavat tätä peliä joka päivä vielä vuonna 2025. Tilastoissa näkyy kuukauden, viikon ja päivän parhaat. Pisteitä voi myös tsekkailla eläinten mukaan.
Sonyn Japan Studion kanssa pelin kehittäneen japanilaisen veikeästi nimetyn Crispy’s! pelitalon taru jäi valitettavan lyhyeksi, kaikki pelit joissa heidän kädenjälkeään oli näytti mielenkiintoiselta, yksi niistä ollen osa Katsuhiro Otomon animeantologiaa Short Peace, jonka parissa työskenteli myös kulttimaineessa kylpevä pelintekijä Suda 51. Tokyo Jungle oli harmillisesti ainoita pelejä joka heiltä rantautui tänne länteenkin - oli myös Tokyo Jungle Mobile, joka julkaistiin Androidille ja PS Vitalle Playstation Mobilen kautta, mutta tuota versiota ei saa enää mistään. Onneksi YouTubesta löytyy edes liikkuvaa kuvaa.
Sääli, että Tokyo Jungle on jäänyt PS3:lle - voi vain toivoa, että joku Sonylla muistaa sarjan olemassaolon ja saisimme jos ei jatko-osaa, remasteroidun version nykyajan laitteille ja Steamiin. Kenties ryhmä indiekehittäjiä voisi luoda tämän pelin pohjalta jonkun kunnon roguliken satunnaisesti generoitujen kenttien kera. Miltä Helsinki Jungle kuulostaisi?