Sopivasti kauhua – The Exit 8 ja Platform 8
Japanilainen Kotake Create kuvailee 8-pelejään kävelysimulaattoreiksi, joka on kieltämättä hyvä termi niille, eikä edes negativisessa mielessä, kuten monet sen usein mieltävät. The Exit 8 ja Platform 8 ovat sopivasti kuumottavia pieniä pulmapelejä.
The Exit 8 on todella yksinkertainen, mutta nerokkaasti suunniteltu. Pelaajan täytyy kulkea mahdottomassa tilassa saman käytävän läpi kahdeksan kertaa ja huomata, löytyykö käytävästä poikkeavia ilmiöitä. Poikkeaman huomatessa täytyy kulkea takaisinpäin, jos poikkeamaa ei ole, voi kulkea eteenpäin. Käytävän alussa oleva taulu näyttää kuinka monta kertaa pelaaja on tehnyt oikean valinnan. Vastauksen ollessa väärin taulu menee nollaan ja joutuu aloittamaan alusta.
The Exit 8:n käytävässä löytyy muutama mainostaulu, kolme ovea ja käytävän halki kävelevä mies, tai nämä asiat pelaaja huomaa ainakin ensimmäiseksi. Ilmiöt kuten mainostaulun kuvan vaihtumisen, valojen välkkymisen tai miehen vaihtaessa kävelyn juoksuksi huomaa helposti, mutta ilmiöt voivat olla hyvin minimaalisia, esimerkkinä katossa oleva naaman kuva, valvontakamerasta tuleva punainen valo tai laatoissa vaihtunut tekstuuri. Siirtämällä yksinkertaisen “huomaa erot” -pelin kolmiulotteiseen ympäristöön toimii niin luonnollisesti, että on oikeastaan ihme, ettei tätä ole näkynyt enemmän.
Skrollia lainatakseni liminaalisten tilojen ominaisuuksista:
...ne ovat siirtymäpaikkoja, joiden on tarkoitus viedä ihminen paikasta toiseen… (Liminal space -ilmiö, kirjoittanut Lotta-Liisa Joelsson, Skrolli nro 2025.2)
The Exit 8:n ympäristö on liminaalinen tila, joka nostaa ennestään jo hieman painostavan oloisen pelin tunnelmaa. Harvassa pelissä estetiikka ja pelisuunnittelu tukee toisiaan näin täydellisesti, kun koko idea pyörii juuri siirtymäpaikan ympärillä.
Platform 8 on The Exitin jatko-osa, jossa pelaaja kulkee junavaunun läpi ennen saapumista The Exitin käytävään. Platform nojaa enemmän kauhupelien suuntaan ja on ympäristöltään vähemmän liminaalinen, mutta elementtejä siitä on.
Platformissa ei kuljeta edestakaisin löytäen eroja, vaan pelaajan tehtävä on kulkea eteenpäin ja selviytyä vaunussa tapahtuvista ilmiöistä. “Huomaa erot” -ilmiöitäkin on, mutta pelaaja ei pääse eteenpäin, ellei näitä ensin spottaa. Välillä väistellään kasvottomia ihmisiä tai täytyy olla katsomatta käytävän päässä olevaa olentoa kasvoihin. Ilmiöt ovat kauhupelimäisempiä ja peli on paljon selkeämpi vaunussa olevan ilmiön luonteesta. Joskus ovien yläpuolella olevat tekstinäytöt sanovat suoraan, mitä ei pitäisi tehdä.
Platform on ehkä visuaalisesti mielenkiintoisempi ja ilmiöiltään monipuolisempi, mutta pidän The Exitin yksinkertaisuudesta enemmän, se on hyvin puhdas peli selkeällä konseptilla, Platformin tuntuessa tyypillisemmältä kauhukokemukselta. Kumpikin ovat kuitenkin laadukkaita pikkupelejä joita on helppo suositella.